”Kallan Pijot”-kisat Kuopiossa 6.-7.5.2023

Viime viikonloppuna, 6.-7.5. oli Kuopiossa ’’Kallan Pijot’’-partiotaitokisat. Myös Leppävirran lippukunnasta, Soisalon Samoilijoista tuli osallistujaryhmä näihin kisoihin ja voittohan sieltä napsahti. Samoajaryhmämme, Siilinpiikit, osallistuivat kisojen punaiseen sarjaan ja toivat voiton lippukunnallemme. Kilpailu tehtäviä oli kaiken kaikkiaan 20, mutta itse rastipisteitä oli 18. Osa tehtävistä oli tehtävä matkalla kävellessä seuraavalle rastipisteelle. Jotkut tehtävistä vaativat vähän syvällisempää ajattelua ja osa olivat helpompia. Aikaakaan ei ollut paljon tehtävien tekemiseen, mikä meinasi koitua kohtaloksi muutamalla rastilla. 

Aloitus tehtävänä oli valmistaa sienirisottoa ja appelsiinikiisseliä. Aikaa ruuan valmistamiseen oli varattu tunti, jonka jälkeen oli mahdollisuus käydä tiskaamassa astioita Kuopion partiokololla. Kolon kyltit olisivat voineet olla selkeämmin esillä, sillä kävelimme ohi ja jouduimme palaamaan takasin päin. Kaksi tehtävistä oli suunnistustehtäviä. Hankalin tehtävä kuitenkin oli kädentaitotehtävä, jossa tehtävänä oli jänisräikän tekeminen laudan palasta ja harjanvarresta, sekä kahvipaketeista piti tehdä punottu pussi. Jänisräikkään ei oltu valmiiksi annettu mitään, millä olisi kiinnittänyt palat yhteen, vaan ne oli veistettävä itse annetusta puusta.

Yörastilla oli vastassa tehdä pinjata, jonka sisälle piti tehdä kermatoffeeta. Aikaa tehtävän tekemiseen oli neljä tuntia. Onnekkaita oltiin siltä osalta, että saavuttiin ajoissa paikalle, joten valoisan aikaan ehti tehdä suurimman osan tehtävästä. Aamulla herättyä matka jatkui kohti Puijon tornia, missä meitä oli vastassa tehtävä, jossa meidän täytyi nimetä maailman korkeimpia/kuuluisimpia rakennuksia ja laittaa niiden korkeudet oikeille paikoille. Tämän jälkeen maali oli jo lähellä ja matkaa tässä vaiheessa takana oli lähelle 20 km. Eli hyvin monenlaisia tehtäviä tuli vastaan matkan varrella! 

Kaiken kaikkia aivan mahtava ja erilainen kokemus tämä kaksipäiväinen kilpailu verrattuna yksipäiväisiin kisoihin, joissa olemme aiemmin kisanneet. Tunnelma oli hyvä eikä pieni väsymys haitannut menoa. Kilpailurata oli suurimmaksi osaksi lauantaina asfaltoitua tietä ja sunnuntaina reitti kulki pääosin metsässä pitkin polkuja. Tehtävien nimet olivat sen verran ovelasti keksittyjä, ettei niistä suoraan voinut päätellä, mitä tehtävärastilla tultaisiin kysymään. Harjoittelu jäi siis hieman vähäiselle, mutta se ei haitannut lopputulosta.

Teksti: Anni Alanne 

Kuva: Ari Alanne